Blogi

  THL:n vuosina 2018–2019 tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat kouluttautuneempia kuin kantaväestö. Lähes 50 prosentilla maahanmuuttajista on korkeakoulututkinto. Pääsevätkö maahanmuuttajat kuitenkaan näyttämään todellista osaamistaan puuttuvan kielitaidon vuoksi?   Monet yritykset odottavat työnhakijoilta suomen kielitaitoa. Usein vaatimuksena on vähintään taitotaso A2.2 eli kehittyvä peruskielitaito.

  Valeria Surkina muutti Suomeen Venäjältä vuonna 2019. Hän opiskeli ensin Itä-Suomessa vuoden ajan, minkä jälkeen hän alkoi etsiä Suomesta töitä. Vuonna 2022 hän aloitti työt Danfossilla Vaasassa. Hän on toiminut yrityksessä ohjelmointi- ja testausinsinöörin tehtävissä. Lisäksi Valeria on perustanut isänsä kanssa yrityksen, jonka kautta

Toivon tällä puolen Uusi vuosi on jo avannut ovensa ja suuntaamme katseemme uuteen ja parempaan. Elämässä tulee aikoja, kun asiat eivät mene niin kuin on suunnitellut. Silloin on tärkeää pysähtyä, hengittää syvään, ja miettiä, miten tästä eteenpäin. Varsinkin vaikeina hetkinä tuntuu, että valinnat tekevät joskus

EduVamiassa pidettiin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pajaa kotoutumiskoulutusten opiskelijoille, joiden tietotekniikkataidot ovat olleet heikot. Paja oli osa Siltoja siirtymiin -hanketta. Pajan piti käynnistyä jo keväällä 2020, mutta sen aloitus lykkääntyi paradoksaalisesti verkko-opetukseen siirtymisen vuoksi. Koronasulun aikana testattiin kyllä sitä mahdollisuutta, että tieto- ja viestintätekniikkaa opetettaisiin

Hei kaikki, Daria täällä! Olen parhaillaan harjoittelussani Talent Coastline Employment– hankkeessa Vaasan kaupungilla. Talent Coastline Employment-hankkeen tavoitteena on kehittää kansainvälisen, osaavan työvoiman työllistymistä ja asettautumista edistäviä palveluita Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tueksi. Päätehtäväni hankkeessa on haastatella Pohjanmaan alueen kansainvälisiä tomijoita, mikä auttaisi heitä

EduVamiassa on tänä syksynä järjestetty kotoutumiskoulutusta uudella konseptilla. Kyseessä on pilottikokeilu, jonka kulkee nimellä Intensiivipolku työelämään. Tähän uudenlaiseen kurssikokonaisuuteen on entisestään lisätty kotoutumiskoulutuksen työelämälähtöisyyttä. Työssäoppimisjaksoa on pidennetty ja sen merkitystä painotettu. Kurssin kohderyhmänä ovat korkeasti koulutetut maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Hakijoita kurssille oli paljon, ja lopulta valittiin

Toimitusjohtajamme Pia Finne on työskennellyt aikuiskouluksen parissa pitkään. Ensimmäisen kosketuksen kotoutumiskoulutukseen sain vuonna 1993, kun toimin hetken sijaisena. Opetin yhteiskuntatietoutta ryhmälle opiskelijoita, joilla oli jo aika hyvä kielitaito. Suomen historia kuului opetettaviin sisältöihin. Olin juuri valmistumassa luokanopettajaksi ja muistan, että halusin tarjota opiskelijoille elämyksellisen opetustuokion

Palataan vielä kotopolun eri mutkiin ja muistellaan kolmen kouluttajan voimin, miten kotoutumiskoulutus on kehittynyt. Kysymyksiin vastaavat koordinaattorimme Terhi Mesikämmen sekä kouluttajat Juha Tuomikoski ja Heidi Lähteenmäki. Heistä jokaisella on monivuotinen ja monipuolinen kokemus kotoutumisen parista. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE palkitsi Juha Tuomikosken syksyllä 2018 maahanmuuttajakouluttajan apurahalla.

Vaasassa juhlitaan tänä vuonna kokonaista kolmeakymmentä vuotta kotopolulla! Muistellaan siis kotoutumiskoulutuksen eri vaiheita, aloittaen 90-luvulta. Carina Skjäl aloitti opettajana Vakkissa (Vaasan aikuiskoulutuskeskus) helmikuussa 1990. Siihen aikaan järjestettiin vain yhdenlaisia 6 kuukauden mittaisia suomen kielen koulutuksia. Samassa ryhmässä saattoi siis opiskella sekä luku- ja kirjoitustaidoton että