Vaasassa juhlitaan tänä vuonna kokonaista kolmeakymmentä vuotta kotopolulla! Muistellaan siis kotoutumiskoulutuksen eri vaiheita, aloittaen 90-luvulta.

Carina Skjäl aloitti opettajana Vakkissa (Vaasan aikuiskoulutuskeskus) helmikuussa 1990. Siihen aikaan järjestettiin vain yhdenlaisia 6 kuukauden mittaisia suomen kielen koulutuksia. Samassa ryhmässä saattoi siis opiskella sekä luku- ja kirjoitustaidoton että yliopistosta valmistunut opiskelija. Näiden kuluneiden 30 vuoden aikana koulutuspolku on kehittynyt huimasti. Nykyisin luku-ja kirjoitustaitoa opiskellaan siihen tarkoitetuilla kursseilla. Vamiassa järjestetään Valma-koulutusta ja oppimisvalmiuksia tukevia opintoja ammatillista tutkintoa suorittaville. Suomi toisena kielenä on nykyisin oma oppiaineensa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ja jo ennen koulutukseen tuloa opiskelijoiden lähtötasoa ja osaamista kartoitetaan ja testataan.

”Parasta on, kun saa tavata ihmisiä maailman joka kolkasta”

Mikä sitten on mielenkiintoisina tässä työssä? Parasta on, kun saa tavata ihmisiä maailman joka kolkasta, sanoo Carina. Lisäksi on hienoa opiskelijoiden kautta oppia maailmasta ja elää mukana prosessissa, jossa kielitaito karttuu. Carina käyttää monenlaista opetusmateriaalia: oppikirjoja, videoita, pelejä, leikkejä, musiikkia, keskusteluja ja autenttista ajankohtaista materiaalia kuten todellisia keskusteluja vaikkapa työssäoppimispaikoilla, lehtiä ja elokuvia. Pitkä kokemus kielen opettamisesta on vahva tuki ja suuri hyöty myös Carinan nykyisessä työnkuvassa, johon kuuluu muidenkin aineiden opettamista Vamian maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Kielitietoinen näkökulma opetukseen on olennainen osa myös ainesisältöjen opetuksessa.  Carina kertoo huomioivansa kielen oppimisen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetuksessa aina.

”Monet opiskelijat oppivat enemmän tekemisen kautta kuin koulunpenkillä.”

Haasteitakin tästä työstä löytyy. Näistä Carina mainitsee esimerkiksi sen, että opiskelijoilta täytyy vaatia kielen oppimista. Vaikka opiskelijat ovatkin pääasiassa aikuisia, ei tämä työ ole pelkkää koulutusta vaan myös kasvatusta. Se on välillä haastavaa. Lisäksi monet opiskelijat oppivat enemmän tekemisen kautta kuin koulunpenkillä. Työelämässä taas pelkkä tekeminen ei riitä, koska pitää myös ymmärtää ohjeita ja osata lukea tiedotteita ja muuta informaatiota. Varsin monessa ammatissa täytyy myös kirjoittaa esimerkiksi raportteja. Kulttuurierotkaan eivät aina ole ainoastaan mielenkiintoisia kohtaamisia, vaan vaativat myös ajoittain prosessointia.

30 vuoden ajalta on kertynyt useita hienoja muistoja. Carinalle on jäänyt ihan alkuvuosilta mieleen muisto, kun hän sai palautetta eräältä vanhemmalta opiskelijalta. Opiskelija oli miettinyt miksi ihmeessä hän joutui jättämään kotimaansa elämän loppupuolella. Hän halusi tulkin välityksellä kertoa Carinalle, että ehkäpä syy oli se, että hän näki omin silmin, miten ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti. Kokemus oli opiskelijalle merkittävä.

Hauskoja sattumuksia on ollut paljon. Carina kertoo esimerkin opiskelijastaan, joka oli aloittamassa uraansa grillimyyjänä ja pyysi usein apua työelämässä vastaan tulleisiin tilanteisiin. Eräs kysymys kuului: Miksi asiakas pelkää ketsuppia? Tämä ketsuppipelko selvisi asiakkaan toiveeksi saada ruokansa mausteeksi pelkkää ketsuppia.

”Ymmärrys kielitaidon kertymisestä on lisääntynyt ja näkemys laajentunut. Selkokieli ja kielitietoinen opetus ovat kehittäneet opetusta, kuten myös eurooppalainen taitotasoasteikko arviointia.”

Carinankin mielestä opettajan työ on vuosien varrella muuttunut aika lailla. Hallinnolliset työt ja dokumentointi ovat lisääntyneet valtavasti. Välillä tämä jopa tuntuu turhauttavalta. Toki muutoksilla pyritään yhtenäistämään käytänteitä. ”Ymmärrys kielitaidon kertymisestä on lisääntynyt ja näkemys laajentunut. Selkokieli ja kielitietoinen opetus ovat kehittäneet opetusta, kuten myös eurooppalainen taitotasoasteikko arviointia.” Myös ymmärrys siitä, miten kielitaidon kertyminen on kytkeytynyt muuhun tietämiseen ja osaamiseen, oppimisvalmiuksiin sekä yksilöllisiin oppimistapoihin on lisääntynyt. Nykyään on myös valmista S2-opetusmateriaalia ja hyviä oppikirjoja.

”Haluan myös välittää suomalaisen yhteiskunnan arvoja, joista tärkeimpiä ovat luottamus ja demokratia.”

Carina sanoo, että kotouttaminen on hänen tärkein tehtävänsä, jos ajattelemme maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Kielten opettajana tärkeintä on kielitaidon kartuttaminen, jotta opiskelija pystyy jatkamaan eteenpäin, kuten ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Toisinaan tehtävänä on oppimisen esteiden purkaminen. Carina haluaa myös välittää suomalaisen yhteiskunnan arvoja, joista tärkeimpiä ovat luottamus ja demokratia.